4. Luken reppu

Pasin viikonloppu oli kulunut yksin dokaillessa. Ulkona hän oli käynyt vain hakemassa lisää olutta.

Nyt on maanantaiaamu ja Pasi on herännyt poikkeuksellisen aikaisin, jo klo 9 ja ilman krapulaa. Ylös ei silti jaksa vielä nousta.

Pasi makaa vuoteessa selällään ja selaa taas Työkkärin tädin Fasea, Instaa ja TikTokia.

Tänäänhän me tavataan, Pasi ajattelee. Mitenkähän tekisin häneen parhaan vaikutuksen? Ainakin pitää käydä suihkussa ja vaihtaa puhdas paita päälle.
Pitääkin lähteä suihkuun.

Suihkusta tultuaan Pasi pohtii mitä laittaisi päälleen ja päätyy mustaan Rammstein "Europe Stadion Tour 2023" T-paitaan. Se on ainakin puhdas. Luke on sen joskus hänelle antanut. Ei hän itse mikään metallimusiikin suuri ystävä ollut, mutta joskus kyllä sitäkin kuunteli. Vielä siniset Lee farkut ja Niken lenkkarit jalkaan, niin hän oli valmis työkkärikäynnille.

Kylppärin peiliin vielä vilkaisu, että hiukset on hyvin ja eikun menoks.

Pasin kämpältä oli lyhyt kävelymatka työkkäriin ja aikaa tapaamiseen oli vähintäänkin tarpeeksi. Häntä rupesi jo kaduttamaan, ettei tullut otettua edes sitä yhtä olutta. No ei auta, nyt vaan pitää yrittää tsempata.

Pasi astuu sisään Te-toimistoon. Sisällä on paljon ihmisiä, useimmilla jonotusnumerolappu käsissään. Pasi marssii päättäväisesti infotiskille ja ilmiottaa, että hänellä on sovittu tapaaminen Pipsan kanssa.

Hänet ohjataan lasiseinäiseen koppiin numero 6, josta juuri poistuu joku naisihminen muutamia papereita kädessään ja naama punoittaen.

Pasi astuu lähemmäs, koputtaa lasioveen ja astuu sisään.

"Täällähän se Työkkärin täti jo minua venttailee. Terve vaan. Nähdäänhän me viimein."

Pasi sanoo korostetun rempeästi yrittäen vaikuttaa itsevarmalta, vaikka hänen sisällään myllertää vahva epävarmuus tulevasta.

Pipsa ei näytä häkeltyvän vaan käy suoraan asiaan. Hän kertoo työnhakijan velvollisuuksista, jotka ovat edellytys päivärahan maksulle ja jatkaa heti perään odottavansa Pasilta hyvän selityksen sille, miksi tämä on jättänyt esim. päivittämättä oman työllistymissuunnitelmansa sekä moitti Pasia liian vähäisestä määrästä avoimiin työpaikkoihin tehdyistä hakemuksista.

Pasi tuntee punan nousevan kasvoilleen. Tapaaminen on saanut ikävän käänteen. Hän kertoo hätävalheena olleensa niin pahasti koronan kourissa, ettei kyennyt ajoissa päivittämään tietojaan. Pasi pyytää anovasti Hetaa hyväksymään hänen nyt antamansa täydennykset.

Yhdessä he päivittivät työnhakusuunnitelman ja Pasi keksii nopeasti päästään muutaman vuokratyövoimaa tarjoavan firman, joihin hän on muka jättänyt avoimen hakemuksen. Näillä minimi hakemusmäärä saadaan täytettyä. Pipsa kirjaa tämän hyväksyttynä toimenpiteenä järjestelmään.

Pasi saattaa nyt huokaista helpotuksesta. Katastrofi on vältetty. Hänen tekee mieli suudella Pipsaa tästä hyvästä, mutta malttaa mielensä. Pipsa täyttää vielä tietoja järjestelmään ja vannottaa Pasia jatkossa hoitamaan suunnitelmaan kirjatut tehtävät sovitusti. Pasi lupaa katuvaisena hoitaa asiansa jatkossa säntillisesti.

Pois lähtiessään Pasi kääntyi vielä Hetan puoleen ja kysyy: "Lähtisitsä muuten joku päivä duunin jälkeen vaikka kaljalle?"
Heta näyttää hämmästyneeltä ja vastaa hieman hämillään: "Sorry, mutta mä en ihan periaatteesta lähde ulos asiakkaitteni kanssa. Enkä mä muuten juo olutta. Mutta kiitos kysymästä. Mä pidän tarjouksen mielessä, jos tilanne muuttuu eli saat duunia."
Heta sanoo hymyillen ja taitaa jopa vinkata silmääkin.

Pasi tyytyy vain nyökkäämään ja heilauttamaan kättään hyvästiksi. Jotenkin nyt nolottaa, että tuli noin tökerösti sanottua tuo treffipyyntö. Olisi ehkä pitänyt harkita repliikkiä vähän etukäteen. No, eihän Heta ollut suoranaisesti kieltäytynyt tapaamisesta, sille oli vain yksi ehto - piti päästä töihin.

Pasi poikkeaa kotimatkalla läheiseen Lidliin hakemaan yhden laatikollisen halpaa olutta. Ylös Pasilan kävelykannelle päästyään hän istahtaa betonisen istutuslaatikon reunalle ja kaivaa laatikosta itselleen pari tölkkiä olutta.

Ensimmäinen menee muutamalla huikalla janoon ja tyhjä tölkki päätyy rutistettuna jonnekin kasvillisuuden sekaan. Hän ehtii juuri avata uuden tölkin, kun puhelin piippaa viestin merkiksi. Pasi kaivaa kännykän ja katsoo. Viesti oli Lukelta: "Tulenkin jo tänään iltapäivällä Hesaan klo 17 jälkeen. Voinks mä olla yötä Sun luona?"

Pasi naputtee vastauksen: "Sopii, mut joudut nukkuu sohvalla, kun mul ei oo varapatjaa."

Luke vastaa heti: "OK. Nähdään."

Pasi tyhjetää kitusiinsa loput oluesta ja lähtee kävelemään kämppäänsä kohti olutkeissi kainalossaan.

* * * * *

Vähän yli viisi Pasin ovikello kilahtaa. Hän menee avaamaan ja ovella seisoo Luke. Tällä kertaa Luke on täysissä prätkäjengivarusteissaan: jengiliivi päällään, isokokoinen reppu selässään ja kädessään pieni hopeinen lentolaukku. Veljekset heittävät tutut nyrkkitervehdykset sormiräpsyin.

Luke ottaa heti sisälle päästyään jengiliivinsä pois ja tunkee sen reppuunsa. Sitten hän riisuu pois farkkutakkinsa ja sen alla olevan luotiliivin. Hän tunkee myös luotiliivit reppuun ja sulkee repun.

"Pidä hyvä huoli täst repust. Jos mulle sattuu jotain, niin kaverit tulee kyllä hakemaan tän. Mä kerroin, ett mä jätän tän repun mun broidille matkan ajaksi."

"Mitä sulle nyt vois sattua?"
"Ei sitä koskaan tiä. Ulkomail on niin vaarallista toi suurkaupunkien liikenne." Luke virnistää.

"Mihin sä muuten oot menossa?" Pasi kysyy kiinnostuneena.

"No, mä meen ekaks Amsterdamii, mut jatkost en viel tiedä. Businesmatka, juu nou. Riippuu asiakkaasta."

Veljekset viettävät illan jutustellen ja juopotellen. Kun oluet loppuvat he käyvät yöpuulle. Luke kertoo lähtevänsä heti aamusta ja käy tunkemassa reppunsa Pasin sängyn alle piiloon ennen asettumistaan nukkumaan sohvalle täysissä pukeissa. Hetken päästä hän jo kuorsaa.

* * * * * *
Aamulla Pasi herää oven napsahdukseen. Luke on ilmeisesti juuri lähenyt. Pasi vääntäytyy jalkeille ja menee suihkuun. Lämpimän suihkun alla olo tuntuu hieman paremmalta kuin heti herätessä. Hän kuivaa itsensä ja hakee vaatekaapista itselleen puhtaat kalsarit. Illalla sängyn viereen jaloistaan potkimansa farkut hän nostaa ylös lattialta. Avaimet putoavat taskusta ja niitä poimiessaan Pasin katse osuu sängyn alla olevaan reppuun. Hetken mielijohteesta Pasi kiskoo repun luokseen ja nostaa sen sängylle. Se tuntuuu yllättävän painavalta.

Eihän Luke varmaan tykkäisi, mutta Pasin uteliaisuus voittaa. Pakko katsoa mitä reppu sisältää. Pasi avaa repun vetoketjun ja nosti esiin luotiliivin. Hän pukee sen ylleen. Sitten hän poimii repusta jengiliivin ja sujauttaa sen luotiliivin päälle. Molemmat ovat hänen päällään valtavan isoja, mutta silti hän käy katsomassa itseään kylppärin peilistä. Hän yllättyy hieman näkemästään. Jos hänellä ei olisi paljaita käsivarsia näkyvissä hän näyttäisi ihan riskiltä mieheltä.

Aikansa itseään peilistä ihailtuaan Pasi riipi vaatteet sängylle ja ryhtyy tutkimaan repun sisältöä. Hän nostaa repusta kolme muovikassia, joista kaksi on painavia, mutta kolmas aika kevyt.

Hän päättää aloittaa raskaimmasta.

Muovipussin sisällä on isoon puuvillaiseen, mustavalkoruudulliseen huviin käärittynä painava automaattiase. Pasi ei tiedä aseista juuri mitään, mutta ase näyttää hänestä samalta kuin hän on nähnyt poliiseilla. Aseen merkki, Taurus, ei kerro hänelle mitään.

Toisen pussin sisältö on selkeästi aseeseen liittyvää: kolme valmiiksi täytettyä lipasta ja kaksi pahvirasiaa panoksia.

Kolmannessa muovikassissa on pieniä muovipusseja, joissa oli jotain valkoista jauhetta. Pasi nostaa pussit riviin sängylle ja laskee. Pienempiä pusseja on 26 kpl ja tuplat isompia pusseja on 30 kpl. Vasta laskettuaan pussit Pasi tajuaa oman mokansa: nythän niissä jokaisessa on hänen sormenjälkensä. Se ei ole hyvä juttu, sillä kyllä hän arvaa mitä pussit sisältävät...

...jatkuu ehkä ensi viikolla...