"No hei, Pipsa. Tavattiinhan me sentään vielä" Pasi sanoo rauhoittelevaan sävyyn.
Nyt Pipsakin jo tunnistaa Pasin ja molemmat nousevat ylös seisomaan.
"Sorry, mulla oli vähän kiire junalle, mutta se kiire loppui nyt" sanoo Pipsa puhdistaen samaan aikaan kädellä vaatteistaan pölyä.
"Ei mutta sähän vuodat verta!" Pipsa sanoo pelästyneenä ja kaivaa taskustaan nenäliinan tarjoten sen Pasille.
Vasta nyt Pasi huomaa, että todellakin, hänen nenästään valuu verta. Pasi ottaa nenäliinan ja yrittää sillä tyrehdyttää verenvuotoa.
"Sulla on niin pirun kova pää" sanoo Pasi hymyillen painaen samalla nenäänsä nenäliinan kanssa.
"Mitäs rynnit tuolla tapaa. Ihan oli oma vikas. Mut oon kyllä tosi pahoillani tosta. Anteeksi. Voin hyvitykseks tarjota Sulle jätskin. Sä voit syödä sen tai tunkea siihen nokkas, niin vuoto loppuu" Pipsa sanoo virnistäen.
"Ok. Anteeksipyyntö ja kutsu hyväksytty. Mennään tohon asemalle. Mä tiedän siellä hyvän kahvilan, josta saa Helsingin Jäätelötehtaan jäätelöä. Se on kyllä niin hyvää, ettei sitä voi nenän hoitoon käyttää."
Pasi ja Pipsa lähtevät kävelemään aseman suuntaan jutellen Pasin duunista, josta tämä kertoo ylpeänä vain ne parhaat puolet. Verenvuoto loppuu jo ennen kahvilaan sisälle menoa.
Molemmat tilaavat kahvin ja jäätelön. Pipsa ottaa mansikkajäätelön ja Pasi Vanhan ajan vaniljaa.
Kahvilassa aika kuluu nopeasti ja keskustelu on luontevaa. Molemmat nauttivat toistensa seurasta ja he sopivat tapaavansa uudestaan viikonloppuna. Pipsalla on illalle sovittuna jo muuta menoa ja hänen pitää lähteä junalle. Lähtiessään he vaihtavat puhelinnumeroita keskenään.
Pipsa lähtee pikaisesti ehtiäkseen junalle ja vilkuttaa vielä Pasille juostessaan jo laiturialuetta kohti. Pasi jää istumaan kahvilaan katsellen Pipsan perään.
"On se kyllä aika epeli. Tosi hauska tyyppi. Tästähän voi tulla vielä jotakin..." Pasi pohtii ja kaivaa esiin kännykkänsä. Linkkari auki ja feediä selaamaan.
Lähestyvä Isänpäivä on jo saanut feedissä huomionsa. Osa sisällöstä on Pasn mielestä ällöä naminamia. Liiallisella rakkauden ja kiitollisuuden ylistyksellä kuorutettua höttöä. Silti niitä lukiessa mieleen tulee oma isä tai pikemminkin se, että isä ei koskaan ole ollut mukana hänen elämässään. Hän ei ollut koskaan tavannut isäänsä.
Pasi jää pohtimaan omaa lapsuuttaan. Isänpäiviä ilman isää. Sitä, kun tarhassa ja koulussa tehtiin isänpäiväkortteja. Hän teki niitä kuvitteelliselle isälleen. Eihän hänellä ollut mitään mielikuvaa isästään. Hän ei ollut nähnyt edes yhtään valokuvaa omasta isästään. Eikä isällä ollut edes nimeä. Äiti ei ollut sitä koskaan kertonut eikä edes välttämättä sitä edes tiennyt - vai tiesikö kuitenkin? Tämä pitää kyllä selvittää.
Pasi nousee pöydästä ja poistuu kahvilasta. Ulkona hän soittaa äidilleen.
"Hei Pasi!" Äiti vastaa heti linjan auettua. "Mitä mun rakkaalle kultapojulleni kuuluu?"
"No hei äiti. Mä soittelin, kun tuo Isänpäivä lähestyy ja tuli vaan mieleen, etten tiedä mitään omasta isästäni. Voisitko Sä jo viimeinkin kertoa mulle jotain hänestä?"
Puhelimeen tulee pitkä hiljaisuus. Äiti kuuluu huokailevan ja hengittävän raskaasti. Hetken päästä äiti sanoo:
"Anna anteeksi, Pasi, rakas. Mä en vaan ole koskaan pystynyt selvittämään mitä hän ajattelisi kuullessaan sinusta. Hän ei tiedä mitään sinusta, enkä ole kuullut hänestä mitään sen jälkeen kun lähdin Kreetalta kotiin. En ole koskaan edes yrittänyt selvittää, mitä hänelle kuuluu ja haluaisko hän edes tietää olevansa isä."
"Onko sulla siis tiedossa hänen nimensä ja osoitteensa?" Pasi kysyy.
Äiti huokaisi syvään. Hän tuntui miettivän vastaustaan pitkään. Vihdoin hän sai sanotuksi:
"On mulla nimi, mutta osoitteesta ei ole tietoa. Tuskin hän enää asuisikaan samassa paikassa vaikka olisikin. Aikaa on jo kuitenkin kulunut niiiiin kauan. Voinhan mä sen nimen sulle kertoa. Se on Markakis, Elias Markakis. Mä sanoin sitä markan pusuksi. Sen isällä oli ravintola pienessä Plataniaksen kylässä, mutta Elias oli töissä siinä hotellissa jossa mä asuin."
Äiti lopetti puhumisen ja Pasi pohti saamaansa tietoa.
"Elias Markakis. Oletsä ihan varma, että se on mun isä? Onko jotain muita mahdollisia isäehdokkaita?
"Höpsö. Enhän mä mikään horo ole. Kyllä mä olen ihan varma. Ei ole ketään muuta mahdollista. Mä mietin kyllä palaavani Kreetalle, kun sä olit syntynyt, mutta sitten tuli kaikkea muuta sun veljiesi kanssa.
En kuitenkaan voinut tietää miten Elias olisi suhtautunut isyyteen ja siihen, että mä olin kuitenkin häntä pari kymmentä vuotta vanhempi ja kolmen pojan äiti."
Pasi on puhelun aikana ehtinyt kävellä jo asuntonsa pihaan. Hän kiittää äitiään tämän antamista tiedoista ja lopettaa puhelun, ennen astumistaan asuintalonsa ovesta sisään.
Hissiä odotellessaan hän pohtii saamaansa tietoa. Isä. Elias Markakis. Nyt hänellä on sentään jo nimi ja ikäkin suunnilleen tiedossa.
Heti asuntoonsa päästyään Pasi hakee jääkaapista oluen, avaa tölkin ja istahtaa sohvalle googlaamaan. Elias Markakis. Instagramista löytyy osuma. Kuvien mies on kuitenkin liian nuori. Ei tämä.
"Markakis Platanias" haku tuottaa jo mielekiintoisemman tuloksen: Löytyy hotelli Markakis, jonka omistaja on nimeltään Markakis. Ei tosin Elias, mutta voisiko tämä olla jotain sukua isälle?
Pasi googlaa omistajaa kuvahaulla. Löytyy paljon erilaisia kuvia, mutta vihdoin yksi hyvä kasvokuva. Pasi hätkähtää.
Aivan kuin hän katsoisi omaa kuvaansa. Hieman pidemmät hiukset ja ruskeampi iho, mutta muuten kuin oma peilikiva.
Pasi juo oluttölkin tyhjäksi, katselee kuvaa ja miettii. Mikähän olisi paras tapa edetä. Voisikohan hän laittaa miehelle meiliä ja kysyä?
Pasi ottaa pelikortit ja päättää antaa niiden ratkaista. Hän jakaa kortit seitsemään pakkaan ja aloittaa pasianssin päättäen, että jos pasianssi menee läpi, niin hän lähettää meilin... ja sehän menee läpi. Ihan helpolla ja nopeasti - huijaamatta.
Pasi hakee hotellin kotisivuilta meiliosoitteen ja alkaa muotoilla meiliä englanniksi käyttäen apuna googlen kääntäjää. Kun teksti on valmis, hän lukee sen vielä kerran läpi ja painaa "lähetä".
Sinne lähti.
Nyt vain odotellaan vastausta.
Loppuilta menee lisää googlaillessa ja hotellin kulmiin streetwiew:llä tutustuen.
Uni ei meinaa illalla tulla, kun Pasi pohtii kaikkea löytämäänsä tietoa. Pasi googlailee vielä sängyssä maaten lisää, kun yhtäkkiä puhelin tärähtää saapuneen sähköpostin merkiksi. Lähettäjänä näkyy Markakis...
...jatkuu ehkä ensi viikolla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti