Viesti on Pipsalta.
"Sorry. On tuli muuta menoa viikonlopuksi."
Höh. Ei mitään selitystä. Vain lyhyt kieltäytyminen. Hemmetin akka.
Pasi naputtelee vastaukseksi vain kaksi kirjainta: "OK".
Pahus. Mitä nyt tekisi viikonloppuna?
Olis ollut kiva tavata Pipsa. Pitäisköhän lähteä käymään äidin luona Tampereella?
Pasi miettii vaihtoehtoja. Hän päättää antaa kortin ratkaista. Pasi istahtaa sohvalle ja jakaa kortit seitsemään pinoon sohvapöydän virkaa toimittavan pahvilaatikon päälle.
Jos pasianssi menee läpi mä lähden Tampereelle - ellei niin pysyn Hesassa.
Aluksi kortit sopivat hyvin. Käsikortit vähenevät, mutta sitten homma pysähtyy. Nopea huijaus käsikortit sekoittamallakaan ei auta. Pasianssi jämähtää paikalleen eikä mene läpi.
"No selvä. Pysytään sitten Hesassa." Pasi tuhahtaa ja tekee päätöksen lähteä lenkille. Hän pukee päälleen verkkarit ja laittaa lenkkarit jalkaansa. Urheilukello käteen, avaimet taskuun ja ulos.
Juuri kun Pasi on tilannut hissin avautuu naapurin mummon ovi. Mummo kurkkaa ovesta ja huikkaa: "Ootas poika minnuu. Mie tuun samall hissil." Näin sanoen mummo työntää rollaattorinsa ulos asunnosta.
Pasi ei jää odottelemaan. Hän säntää portaikkoon ja painelee alas muutama askelma kerrallaan ja hän ehtii ulko-ovesta ulos jo ennen hissin saapumista alakertaan.
Pasi juoksee aluksi hiljaa hölkäten ohi Messukeskuksen ja jatkaa sieltä Pohjoisbaanaa pitkin kohti Käpylää. Juoksu kulkee hyvin, mutta alkava tihkusade saa Pasin kääntymään takaisin.
Sade yltyy koko ajan ja Pasilassa sataa jo kaatamalla. Pasi on läpimärkä. Juoksu tuntuu raskaalta ja jalkakin kramppaa. On pakko kävellä loppumatka.
Asunnolle päästyään Pasi riisuu kaikki vaatteensa, ripustaa ne kuivumaan ja ottaa pitkän, kuuman suihkun. Suihkun jälkeen Pasi katsoo puhelintaan. Pari puhelua on tullut. Molemmat Lukelta.
Samassa puhelimeen kilahtaa viesti. Se on Lukelta.
"Yritin tavoitella. Tulen tänään Suomeen. Voinko tulla Sun luo yöksi?"
Pasi vastaa:
"Sorry. Olin lenkillä. Puhelin himassa. Tottakai voit tulla. Moneltako suunnilleen?"
Hetken päästä Luke vastaa:
"Mä tuun joskus klo 17 aikaan."
"Ok. Nähdään" Pasi vastaa.
Hän miettii pitäisikö käydä kaupassa hakemassa jotain syötävää ja jääkappiin katsottuaan hän päättää näin tehdä iltapäivällä.
Pasi avaa Linkedinin ja selaa feediä. Ei mitään mielenkiintoista. Muutamaan postaukseen hän kirjoittaa kommentin ja jää pohtimaan postauksen herättämää ajatusta. Tästä pitää kirjoittaa postaus. Hän naputtelee tekstiä tajunnanvirrastaan, mutta ei ole tyytyväinen lopputulokseen.
Äh. Pitää jatkaa toisen kerran, kun on parempi fiilis. Nyt ei oikein irtoa tekstiä.
Pipsa ja Luke pyörivät ajatuksissa, jotka harhailevat välillä Kreetalle, isään, äitiin ja takaisin Lukeen ja Hetaan. Levoton olo. Pasi pelaa ajan kulukseen muutaman pasianssin.
Iltapäivällä Pasi lähtee kävelemään Pasilan asemalle. Jospa hakisikin jotain herkkuja meille illaksi, hän ajattelee. Luke on varmaan aika kypsänä pitkän pidätysjakson jälkeen. Mitenkähän se juttu on mennyt. Arvaakohan siltä kysyä mitään, jos se ei itse kerro.
Näitä pohtiessaan Pasi on kävellyt kuin huomaamatta asemalle asti. Siellä hän menee ensin K-kauppaan hakemaan vähän erilaisia valmisruokia ja tietty muutamia oluita. Tällä kertaa hän valitsee viittä erilaista erikoisolutta kaksi pulloa kutakin.
K-kaupasta hän kävelee suoraan leipomoon, josta mukaan lähtee pieni suklaakakku. Pitäähän Luken vapautumista vähän juhlistaa. Pari muovikassia ja kakkulaatikko kädessään Pasi lähtee kämpän suuntaan. Ohittaessaan erään ravintolan hän sattuu vilkaisemaan sen ikkunasta sisään. Ikkunapöydässä istuu Pipsa jonkun ikäisensä vaalean miehen kanssa. Molemmilla on edessään ruokaa ja he kilistävät juuri punaviinilasejaan.
Pasi tuntee vahvan mustasukkaisuuden piston sisimmässään, mutta kääntää katseensa pois ja lähtee nopeasti ulko-ovea kohti. Kumpikaan ravintolan pöydässä istuneista ei varmaankaan huomannut häntä, Pasi ajattelee. Hän kiiruhtaa kämpilleen vuorotellen kiroillen ja puhisten.
Saatana sentään.
Tämäkö se oli se Pipsan joku muu sovittu meno. Nyt kyllä harmittaa. Kukahan se kundi oikein oli? Onkohan se Pipsan kundikaveri? Se kyllä sanoi, ettei seurustele. Voi hittojen hitto. Pitäisköhän yrittää ihan piruuttaan soittaa sille. Vastaiskohan se?
Pasi purkaa ostokset muovikasseista ja pohtii vielä soittaako vaiko eikö. Hän päättää antaa kortin ratkaista. Jos pasianssi menee läpi niin mä soitan, Pasi päättää.
Pasi istuu sohvalle ja jakaa kortit seitsemään pinoon. Heti alkuun pasianssi lähtee sujumaan ja kaikki käsikortit sopivat. Hetkessä pasianssi on mennyt läpi. Jess! Nyt luuri käteen ja Pipsan numero esiin.
Nyt puhelin hälyttää... toisen kerran... kolmannen... "Hei Pasi" kuuluu Pipsan iloinen ääni puhelimesta...
...jatkuu ehkä ensi viikolla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti