perjantai 29. marraskuuta 2024

14. Selityksiä

 Pasi istuu sohvalle ja jakaa kortit seitsemään pinoon. Heti alkuun pasianssi lähtee sujumaan ja kaikki käsikortit sopivat. Hetkessä pasianssi on mennyt läpi. Jess! Nyt luuri käteen ja Pipsan numero esiin.

Puhelin hälyttää... toisen kerran... kolmannen... "Hei Pasi" kuuluu Pipsan iloinen ääni puhelimesta.

"Täähän on telepatiaa. Mä just kerroin susta mun broidille. Me istutaan tässä asemalla syömässä. Mitäs Sä?"

Pasilla menee hetki järjestellä ajatuksiaan ja hän saa sanotuksi:
"Ajattelin vaan soitella ja kysyä ehditäänkö kuitenkin nähdä viikonloppuna?"

Pipsa tuntuu miettivän hetken ja vastaa:
"Me ollaan just lähdössä broidin kanssa Hyvinkäälle viikonlopuksi faijan seuraks, kun mutsi joutu sairaalaan. Faija kun ei oikein varmaan muuten yksinään pärjää. Se polttaa vedenkin pohjaan ja on muutenkin aika sekaisin koko tilanteesta"

"Ai vitsi. Mikä Sun mutsille tuli?
Pasi tiedustelee harmitellen.

"Ei onneks mitään vakavaa, se teloi vaan vähän jalkaansa, mutta eivät kuulemma voi päästää vielä viikonlopuksi himaan."

"Ok. Hyvä, ettei käynny pahemmin. Mut miten on, ehditkö jo sunnuntaiksi stadiin takas?"

"Kyllä uskoisin, että mä jo viimeistään sunnuntaina iltapäivällä tulen takas, kun maanantaina on kuitenkin ihan normi duunipäivä. Mä laitan viestiä, kun lähden Hyvinkäältä. Nähdään vaikka samassa mestassa ku viimeks. Jooko?"

"Jep. Kuulostaa suunnitelmalta. Nähdään sunnuntaina."

"Jes. Palaillaan. Moikka."
"Heippa"

Pasi katselee luuria kädessään ja hymyilee. Tämähän menee hyvin. Se kundi ei siis ollutkaan mikään kundikaveri vaan sen broidi.

Pasi hakee jääkaapista oluen ja palaa takasin korttien pariin. Ajankulukseen hän pelaa muutaman pasianssin ja pohtii samalla veljeään Lukea, joka lupasi tulla joskus viiden maissa.

Odottaessaan Pasi tulee juoneeksi useammankin oluen. Kun ovikello soi hän huomaa olevansa lievästi humalassa mennessään avaamaan oven veljelleen.

Luke astuu sisään ja heittää Pasin kanssa nyrkkitervehdyksen tutuin sormiräpsyin.
"Terveisiä Amsterdamista" Luke sanoo ja ojentaa Pasille muovikassin, jossa on hollantilaisia oluita.

"Kiitos. Taisi tulla vähän pidempi reissu, kun ajattelit?"

"No joo. Amsterdamin viranomaiset halusivat jatkaa mun vierailuani hetken ja tarjosivat oikein majoituksen täysihoidolla. Typerykset. Viikon ne jaksoi kinata mun kanssa, mutta pakkohan niiden oli päästää mut kotimatkalle, kun eivät ressukat mitään pystyneet todistamaan."

"Mitä siellä sitten tapahtui?" Pasi kysyy uteliaana.

"No, sanotaanko näin, että mä olin ehkä vähän väärässä paikassa ja väärässä seurassa. Mulla oli vähän busineksia yhden Johnnyn kanssa ja mä poikkesin sen varastolla.

Oli siellä muutama muukin kaveri. Vietettiin siellä ihan mukava ilta bilistä pelaillen ja otettiin toki vähän viinaakin. Taisi siellä joku vähän pössytelläkin.

Mä lähdin sieltä aamulla taksilla suoraan lentoasemalle ja siinä lentoaseman edessä poliisit poimi mut mukaansa. Väittivät, että olin tekemässä huumekauppoja, mutta eihän ne sitä pystyny todistamaan. Pelkkiä puheita, että olivat muka kuulleet jotain siihen viittaavaa."

"No jopas. Oliks siinä mitään perää? Et olitsä tekemässä jotain kauppoja? Pasi utelee.

"No comments. On ehkä parempi, ettet tiedä. Puhutaan jostain muusta." Luke sanoo vähän harmistuneen oloisena.

Pasi vie Luken tuomat oluet jääkaappiin ja ottaa sieltä heille kummallekin kylmän oluen. Ilta menee mukavasti jutustellen ja oluita nautiskellen. Jossain vaiheessa he soittavat äidilleen ja kertovat, että poika on taas turvallisesti Suomessa. Äiti on selvästi huolestunut, mutta tuntee Luken, eikä edes kysy mitään.

Vähän ennen puoltayötä he käyvät nukkumaan, Luke sohvalle ja Pasi omaan sänkyynsä.

Pimeässä unta odotellessaan Pasi päättää vielä tunnustaa Lukelle lainanneensa rahaa tämän repusta.

"Luke. Nukutsä jo?" Pasi kysyy
"Joo. Nukun. Mikä on?" Luke murahtaa.

"Mun on pitää kertoo Sulle yks juttu. Mä lainasin Sun repusta pari sataa."
"Ok. Ei haittaa. Maksat sitten joskus."

"Siellä oli aika paljon rahaa ja vähän muutakin."
"Unohda. Nuku nyt. On parempi, ettet muista mitä näit. Pidä se pari sataa siitä hyvästä, että unohdat koko jutun."
"Ok. Kiitti. Mä halusin vaan kertoa."

"Hmmmm...." Luke ei enää vastaa. Tasainen, mutta raskas hengitys kertoo, että hän on jo unessa.

Pasi miettii Luken sanoja ja on tyytyväinen itseensä, kun tuli rehellisesti tunnustaneensa ottaneensa rahaa repusta. Onneksi Luke ei tuntunut pahastuvan siitä.
Pian Pasikin on jo unessa...


...jatkuu ehkä ensi viikolla...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

26. Tässäkö tämä oli

P asi naputtelee kännykkäänsä pin-koodin. Menee tovi ja kännykkä piippaa saapuneiden viestien merkiksi. Neljä saapunutta viestiä: yksi duun...