19. Epätietoisuus kalvaa

Pasi riisuu hikiset lenkkivaatteensa, laittaa ne tuolin selkämykselle kuivumaan ja ottaa kylpyhuoneessaan pitkä kuuman suihkun. Suihkun jälkeen hän ajaa partansa ja sipaisee hiuksiinsa geeliä. Pasi katsoo peilikuvaansa tyytyväisenä. Ihan hyvännäköinen mies, vaikka itse sanonkin, hän toteaa ylpeänä.

Pukeuduttuaan hän ryhtyy vielä selailemaan nettiuutisia, josko löytyisi jotain uutta tietoa. Mitään uutta ei kuitenkaan enää löydy, liekö syynä sunnuntaipäivä. Toimittajatkin ottavat varmaan vähän lunkimmin, hän ajattelee.

Pasi istuu sohvalle ja ottaa korttipaksn käteensä. Kortteja sekoittaessaan hän miettii, mikä olisi seuraavan pasianssin panos. Pipsan näkeminen on mielessä, joten hän päättää kysyä korteilta siitä. Jos pasianssi menee läpi, hän saa tänään houkuteltua Pipsan yöksi luokseen. Jess. Tämä on hyvä!

Pasi jakaa kortit seitsemään pakkaan ja alkaa pelata. Aluksi käsikortit sopivat hyvin pakkoihin ja pasianssi etenee. Sitten peli jämähtää. Edes pieni huijaus ei pelasta. Pasianssi ei mene läpi.

Äsh! Tyhmät kortit.

Pasi tuhahtaa ja kerää kortit pakkaan pöydälle. Pitää silti vähän siistiä asuntoa, jos vaikka sittenkin...

Pikaisen siivouksen jälkeen Pasi on tyytyväinen. Pitäisköhän vielä varoiksi vaihtaa sänkyyn puhtaat lakanat. Ehkäpä se on järkevää. Koska lie ne on viimeksi vaihdettu. Pasi penkoo kaappiaan ja löytää sieltä Superman -aiheiset lakanat, mutta päätyy lopulta mustiin satiinilakanoihin. Ne ovat sopivan syntiset poikamiehelle.

Vielä sipaisu lisää geeliä hiuksiin, vähän muotoilua ja hiukset on mintissä. Sitten vielä muutama suihkaus tuoksua kummallekin puolelle kasvoja ja Pasi on valmis. Hän vilkaisee vielä peilikuvaansa kylppärin peilistä ja nyökkää tyytyväisenä. Komea on.

Pasi astuu asuntonsa ovesta rappukäytävään ja juuri sulkiessaan  asuntonsa oven, hän kuulee naapurin mummon ovelta rapinaa.

Ei. Ei. Nyt ei jaksa.

Pasi pinkaisee rappuja alas ja ehtii hyvin ovesta ennen kuin naapurin mummon tilaama hissi on edes ylhäällä. Pasi kävelee rauhassa asemalle päin ja tasaa hengitystään. Perhanan mummo, kun se aina liikkuu samaan aikaan. Pasi katsoo kännykästä kelloa. Se on 15.24. Hänellä on vielä runsaasti aikaa ennen Pipsan tuloa.

Pasi astuu sisään kahvilaan ja tilaa cappuchinon sekä palan suklaakakkua. Hän istuu ikkunapöytään, josta näkee junilta saapuvien portaiden suuntaan. Hän selailee kännykästä nettiuutisia ja etsii uutta tietoa Tattarisuon tapauksesta. Ei oikein mitään.

Pasi selaa Linkkaria ja huomaa siellä kiinnostavan postauksen. Eräs pitkään Linkkarissa aktiivisesti postannut henkilö ilmoittaa lopettavansa Linkkarin käytön. Kummallista. Mitä tästä pitäisi ajatella?

Pasi on niin keskittynyt kännykkäänsä, että huomaa Pipsan vasta, kun tämä jo astuu kahvilaan, työntäen edellään neljällä pyörällä pystyssä liikkuvaa suurta punaista matkalaukkua.

"No, terve" sanoo Pipsa työntäen matkalaukun pöydän viereen. Pasi nousee pöydästä halaamaan Pipsaa ja sanoo:

"No hei. Kiva kun tulit, mutta mikä juttu toi valtava bägi on? Sähän olit vaan viikonlopun käymässä himassas. Tarviitsä oikeesti noin paljo kamaa muutaman päivän retkeen?

"No en tietenkään, hassu" Pipsa naurahtaa.
"Mä oon lähdössä reissuun ja otin kotoa mukaan mun matkalaukun, ettei iskän tarvii sitä lähtee erikseen mulle tuomaan."

"Koska sä oot lähössä ja mihin?" Pasi tiedustelee.

"Mä lähen viikon päästä sunnuntaina talvea pakoon pariksi viikoksi Kanarialle" Pipsa vastaa.

Pasi tuntee harmistuksen sisällään ja kysyy: "Kenen kanssa sä lähdet?"

"Mä lähden yksin, mut mun hyvä kaveri Paula, asuu siellä lähellä Playa del Inglesiä. Mä meen sen luokse asuu. Mut hei mä haen jotain syötävää ja kahvia, niin jatketaan juttua. Sä oot näköjään jo hakenutkin itselles."

Pipsa lähtee kävelemään kahvilan tiskille päin ja Pasi katselee perään. On se vaan komea nainen. Hän ryhtyy taas selailemaan nettiuutisia.

Uusi uutinen kertoo poliisin löytäneen Volvon autoliikkeestä koeajoon ottaneen miehen. Mies on poliisin vanha tuttu ja löytyi yleisövihjeen perusteella Jakomäkeläisestä vuokra-asunnosta. Hän ei pidätettäessä tehnyt vastarintaa, mutta häntä ei vielä ole ehditty kuulustella.

Pipsa palaa pöytään mukanaan korkeassa mukissa oleva erikoiskahvi sekä iso pala mangokakkua.

"Mikä siellä on noin mielenkiintoista?" Hän kysyy.

Pasi häkeltyy ja saa vähän takerrellen sanottua "Ihan vaan uutisia luin". Samalla hän miettii voiko hän kertoa epäilyksistään Luken suhteen Pipsalle. Ehkä on paras jättää kertomatta.

Aika kuluu mukavasti jutustellen, mutta lopulta Pipsa ilmoittaa, että hänen pitää lähteä.

"Mun pitää mennä himaan vähän järjestelmään kamoja, kun huomenna joku rööriroope tulee heti aamusta putsaamaan mun asunnon ilmastointikanavat."

Pipsa halaa Pasia lähtiessään ja lähtee lykkimään matkalaukkuaan kohti kahvilan ovea. "Soitellaan ja viestaillaan. Heippa." Hän sanoo lähtiessään ja heilauttaa kättään.

Hetkessä Pipsa on poissa. Pasi katsoo masentuneena hänen peräänsä. Eipä tullut yövierasta. Kortti oli sittenkin oikeassa. Pasi hakee toisen kupin kahvia ja istuutuu uudestaan pöytään selailemaan nettiuutisia.

Puhelimeen kilahtaa viesti. Se on Lukelta. Pasi avaa sen.

"Olit soitellut. En oikein pysty vastaamaan. Lähden nyt reissuun ainakin pariksi viikoksi. Laitan Sulle viestiä, kun oon takas Suomessa. T: Luke."

Okei. Mikähän juttu tämä on? Poltteleeko maa Luken jalkojen alla?

Pasi pohtii laittaako viestillä kysymystä, mutta päättää sitten laittaa vain lyhyen kuittauksen "OK". Hän hörppää kahvin loppuun ja lähtee asunnolleen. Huomenna on kuitenkin duunipäivä.


...jatkuu ehkä ensi viikolla...